Hain opiskelemaan ammattikorkeakouluun väylän kautta, eli suoritin korkeakouluopintoja jo toisella asteella. Opintoni ammattikorkeakoulussa alkoivat perehdytyspäivillä, jotka kestivät kaksi päivää.
Alkuun tietysti jännitti paljon, mutta jännitys kyllä rupesi helpottamaan etenkin, kun oli erittäin mukavia tuutoreita. Osallistuin myös pakollisen ohjelman jälkeen vapaaehtoiseen iltaohjelmaan, ja oli mukava huomata, että en ollut ainoana ihmisenä selvinpäin puistossa.
Nyt toista viikkoa olen itse opiskelun kimpussa, ja alku on ollut aika rentoa. Maanantaisin ei ole opetusta vaan se on lukujärjestyksessä pyhitetty itsenäiselle opiskelulle. Opetusta oli tiistaisin 9–14, keskiviikkoisin 9–16, torstaisin 9–1 ja perjantaisin 9–16 (ruokatunnit välissä).
Ensimmäiset viisi viikkoa käydään ammattiaineissa läpi ohjelmoinnin perusteita Python-kielellä, jonka perusteet minulla on hyvin hallussa, joten olen pystynyt tekemään viikkotehtävät ennakkoon ja näin saanut vapautuksia ohjelmoinnin tunneista nyt alussa. Tämä on mahdollistanut minulle paremman keskittymisen fysiikan ja matematiikan parissa.
Yleisesti itse AMK-opiskelu sopii minulle hyvin, koska osaan ottaa itse vastuuta omista opinnoista ja olen motivoitunut. Olen saanut paljon itseluottamusta, kun olen nähnyt millaista, tämä arki on.
Kirjoittaja on mukana Saako oppia -hankkeessa.
