Saako oppia -hankkeessa rakennetaan psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallisempia digialustoja.
Mitä kaikkea tulee mieleesi sanoista digialustan saavutettavuus? Kenties WCAG 2.1 -saavutettavuuskriteerit?
Kevät kulkee vauhdilla ja Saako oppia -hankkeessa on mukavaa digipöhinää. Toimintaan on otettu alkuvuodesta käyttöön digialusta Howspace, jossa kohtaamme kanssakehittäjiämme (hankeosallistujia) erilaisten teemojen äärellä virtuaalisesti.
Digialusta on osoittautunut arviomme mukaisesti teknisesti ja kognitiivisestikin saavutettavaksi. Se on yksinkertaista rakentaa visuaalisesti selkeäksi, helposti hahmotettavaksi ja navigoitavaksi sekä koneella että mobiilisti ja vaikkapa ruudunlukijalla kuunnellen.
Saavutettavuuskriteerit ovat olleet ahkerassa tulkinnassa ja paljon meillä on opittavaakin. Valitsemamme alusta tarjoaa mukavia mahdollisuuksia ryhmän tutustumiselle, toiminnalle ja kaiken tämän fasilitoinnille – saavutettavasti.
Psyykkinen ja sosiaalinen saavutettavuus
Emme kuitenkaan tyydy tekniseen saavutettavuuskriteerien toteutumiseen. Olemme hankkeessa tehneet paljon suunnittelua myös sen eteen, että oman ryhmän digialustaan olisi psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta esteetöntä ja turvallista ja esteetöntä. Haluamme osallistujien voivan kokea, että jokainen on tervetullut osallistumaan. Kaikkien osallistujien ajatuksilla ja kokemuksilla on painoarvoa ja niistä on turvallista kertoa muille. Vaalimme ja tuemme kaikin keinoin ajatusta siitä, että alustalle voi tulla mukaan omana itsenään ja turvallisesti.
Suomen YK –liittoa lainaten “Turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua.” (Suomen YK-liitto 2022).
Noudatamme tätä periaatetta digialustallamme. Kukaan mukana olevista ei arvota, missä vaiheessa koulutuspolkua joku toinen on tai ei ole. Ei ole merkitystä, onko joku opiskellut tutkinnon vai onko polku joistakin syistä juuttunut, tai mikä heidän taustansa ja tilanteensa muuten on.
Lisäksi digialustallamme on lupa määritellä omia rajojaan siinä, miten paljon jakaa omasta elämänkokemuksestaan muille. Haluamme osallistujamme voivan luottaa siihen, että esimerkiksi oman koulutuspolun saavutettavuuden esteiden kokemuksia on turvallista jakaa ryhmässä. Ja toisaalta omista kokemuksista voi ottaa tarvittaessa etäisyyttäkin ja halutessaan tarkastella niitä yleisemmin.
Kenenkään kokemuksia, mahdollista diagnoosia tai muuta yksilöllistä tarvetta tai elämäntilannetta ei väheksytä. Kaikkien kokemuksista tunnistetaan ja tunnustetaan yhdessä se, että ne ovat voineet olla erittäin kipeitä ja kuormittavia, ja että ne ovat hyvin henkilökohtaisia.
Tämä ei tapahdu itsekseen, vaan se vaatii lukuisia harkinnan paikkoja ja käytännön valintoja ja tekoja digialustaa rakennettaessa. Lisäksi tarvitaan asian sanoittamista vielä käytännön yhteistoiminnan alkaessa.
Olemme yhdessä keskustellen ja osallistujiemme tarinoita kuunnellen rakentaneetkin alustoja sensitiivisesti kohtaavaksi ja toisten kokemuksia kunnioittavaksi. Olemme huomioineet yksilölliset tarpeet myös elämäntilanteessa ja aikatauluissa. Olemme ennakoineet, miten tila on turvallinen myös silloin, kun siellä toimitaan eriaikaisesti ja ohjaajat eivät ole moderoimassa toimintaa 27/4.
Miksi digialustan rakentamisessa kannattaa edistää turvallisempaa kokemusta?
Vuonna 2021 päättyneessä Vamoksen koordinoimassa Hyvinvointia korkeakouluopintoihin –kumppanuushankkeessa määriteltiin turvallisen tilan olemusta erinomaisesti: ”Turvallisessa tilassa jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Yksilölliset piirteet ja ominaisuudet tunnistetaan rikkauksina ja voimavaroina, joiden varaan itsetuntemusta voidaan rakentaa. Turvallisessa tilassa ihmisten moninaisuus huomioidaan ja identiteettiin kuuluvia eroja kunnioitetaan. Jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja olla tilassa ilman pelkoa syrjityksi tai torjutuksi tulemisesta. Ohjaaja voi huolehtia ohjaustilanteessa lempeän ja luottamuksellisen kohtaamisen saavuttamisesta ohjattavan kanssa. Lisäksi luennoille ja verkko-oppimisympäristöihin voidaan määritellä turvallisemman tilan periaatteet.” (Heininen, Luoma & Paihonen 2021.)
Yllä olevan allekirjoitamme täysin. Osalla osallistujistamme voi olla kipeitäkin kokemuksia koulutuksen saavutettavuudesta, joita ohjaajien tulee tunnistaa. Hanke tukee parhaimmillaan vertaisuutta ja yhteisen asian äärellä oloa.
Lisäksi eräs hankkeen tavoitteista on yhteiskunnalliseen aiheeseen vaikuttaminen, ja siksikin on tärkeää mahdollistaa kaikkien osallistujien äänen kuuluminen. Näiden toteutuminen vaatii mahdollisen alkujännityksen tai jopa sosiaalisen tai muun ahdistuksen ylipääsyä. Tätä voimme ohjaavina ammattilaisina fasilitoida. Siksi olemme halunneet varmistaa hyvin käytännöllisillä teoilla turvallisen mukaantulon ja osallisuuden toteutumisen.
Tarkkaa pohdintaa on omassa hankkeessamme tehty ennakkoon jo digialustan toimintojen kuvauksissa. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, miten mahdollisiin haasteisiin viitataan (yksilölliset tarpeet, koulutuspolun hankaluudet, oppimisvaikeudet jne. diagnoosi- ja “häiriö”-puheen sijaan).
Osallistujat sanoittavat asiaa itse haluamallaan tavalla – osa voi olla hyvin eri vaiheissa omassa kokemustaustassaan. Joku puhuu ensimmäistä kertaa saamastaan diagnoosista tai muista syistä, jotka ovat johtaneet vaikkapa opintojen keskeytymiseen. Joku toinen on jo toiminut vuosia kokemusasiantuntijoina järjestöissä tai muualla.
Kirjoittaja Heidi Odell on digikehittäjänä Saavutettavat koulutuspolut ja oikeus oppia – Saako oppia (ESR) hankkeessa.
Käytännön suosituksiamme turvallisemman digialustan ja verkossa toimivan ryhmätoiminnan rakentamiseen
Ennakointi ohjaussuhteessa ennen ryhmän digialustalla toimintaa:
- Anna ennakkoinfoa toiminnan tarkoituksesta ja ryhmien digialustalla tapahtuvasta työskentelystä.
- Anna mahdollisuus luottamukselliseen alkukeskusteluun kahden kesken.
- Kuvaa ennalta toiminnan mahdollisuuksia ja kysy osallistujan intressejä.
- Korosta mahdollisuutta osallistua oman toimintakyvyn ja tilanteen mukaan.
Ennakoi digialustan rakentamisessa seuraavia suosituksia:
- Tuota kattavat ja saavutettavat ohjeet alustan käyttöön.
- Luo alustalle pelisäännöt kunnioittavasta viestinnästä ja anna osallistujien tuoda myös omat toiveet pelisääntöihin.
- Luo toimintaohje epäasiallisesta käytöksestä ilmoittamiseen.
- Vältä alustan rakentamisessa kognitiivista kuormittavuutta.
- Anna mahdollisuus tarvittaessa anonyymeille keskusteluille ja toiminnoille.
- Suunnittele mikä alustalla toimiminen voidaan tehdä eriaikaisesti, mikä vaatii samanaikaisuutta tai erityistä ohjausta.
Turvallisemman tilan suosituksia ryhmätoiminnassa (lähi- ja verkkoryhmät):
- Tarjoa mahdollisuus vaihtoehtoiseen itsenäiseen osallistumiseen ryhmätilanteista ahdistuville tai aikatauluruuhkasta kärsiville.
- Korosta jokaisen kokemusten arvokkuutta ja tunnista ohjaajana niiden vaikutus osallistujien arkeen ja osallistumiskykyyn.
- Anna ryhmän määritellä, mitä vertaisuutta kaipaisivat ja millaisia toimintoja haluaisivat.
- Henkilökohtaisia asioita voi nousta ja ne voivat olla kipeitäkin. Palaa asiaan kahden kesken tarvittaessa.
- Tarjoa mahdollisuuksia käsitellä aihetta etäältä esimerkiksi fiktiivisessä case-työskentelyssä.
- Ryhmän hidas käynnistyminen voi kertoa jännityksestä tai alustaan liittyvistä käyttöpulmista.
- Seuraa toiminnan mahdollista kuormittavuutta.
Toivottavasti muistilistamme tukee turvallisempien tilojen luomista myös teillä!
Lähteet:
Heininen, Miia & Luoma, Ulla-Maija & Paihonen, Sari 2021. Hyvää oloa turvallisemmassa tilassa. Blogikirjoitus 4.3.2021. Hyvää oloa turvallisemmassa tilassa – Dialogi (diak.fi)
YK Liitto: Turvallisempi tila. Verkkosivu https://www.ykliitto.fi/turvallinen-tila Viitattu 18.3.2022
