Saako oppia -hankkeen väki kohtasi ja jututti Educa-messuilla paljon opetus- ohjaus- ja kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita 27.-28.1.2023. Messuilla on aina paljon hälinää, paljon tutustuttavaa. Ympäristö ei ehkä kaikkein parhaiten tue omien ajatusten kertomista muille. Oli hienoa, miten moni kuitenkin malttoi pysähtyä kanssamme opintojen saavutettavuuden teeman äärelle erilaisten kysymysten tukemana. Kiitämme kaikkia juttukumppaneitamme!
“Tuodaan esiin ja näkyville mahdollisuuksia.”
Miten saavutettavuus näkyy sinun työssäsi?
Messuilla meitä ilahdutti erityisesti, miten monelle saavutettavuuden käsitteestä löytyi psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden yhteyksiä. Joku pohti saavutettavuutta siten, että haluaa olla saavutettavissa ja helposti lähestyttävä opiskelijoilleen. Toinen messuosallistuja halusi kaataa asenteellisia esteitä omien oppilaidensa tulevilta koulutuspoluilta. Hän nosti esille kehitysvammaisten nuorten mahdollisuuden edetä opinnoissaan.
Myös korona-ajan aiheuttama nuorten lisääntynyt ahdistus ja eristyneisyys palveluista ja yhteisöistä mainittiin. Tässä pohdittiin yhdessä, miten voidaan omassa työssä tukea heitä takaisin sosiaalisen toiminnan piiriin ja myös rohkaista ottamaan yhteyttä lähellä oleviin tukitahoihin. Lisäksi pohdittiin, miten opinnoissa haasteita kokevia opiskelijoita voidaan tukea ja pitää yhteydet avoimina ja kannustavina. Opiskelijan pettymys omaan suoriutumiseen tai haasteisiin voi aiheuttaa häpeää ja kontaktin välttelyä.
Opiskelijan näkökulma messukeskusteluihin
Yhteisöpedagogiopiskelijana Educa-messuilla oli todella mielenkiintoista kysyä ammattilaisilta heidän ajatuksiaan ja vinkkejään. Saimme upeita esimerkkejä siitä, että omassa työssään messuosallistujat haluavat tukea monenlaisia oppimisen muotoja ja koulutuksen tapoja. He tarjoavat materiaaleja ja palveluita eri kielillä ja mahdollistavat etäpalvelua.
Moni halusi taata tasavertaisia mahdollisuuksia oppia huolimatta niistä taidoista ja tiedoista, joita henkilöllä on alkutilanteessa. Tätä tehdään tuomalla näkyville mahdollisuuksia, ja kohtaamalla yksilöt ja heidän erilaiset tarpeensa yksilöllisesti, kannustamalla ja kehumalla sekä löytämällä hyvää heidän oppimisestaan. Osallistujat mainitsivat myös ohjauksen ja vapaan toiminnan tasapainon sopivassa suhteessa digialustoilla. Niillä kohdataan oppijoita rauhassa ja tarjotaan mahdollisuus myös anonyymille keskustelulle vertaisten kanssa.
Mieleeni jäi myös osallistujien ajatus, että epäonnistuminen ei ole vaarallista. Virheistä voi oppia ja aina voi yrittää uudelleen! Vastaajat pitivät tärkeinä antaa opiskelijoilleen aikaa, jotta heidän oppimis- ja ajatusprosessinsa saavat edetä rauhassa. Lisäksi voidaan tukea harjoittelemaan rentoutumis- ja rauhoittumistaitoja, joilla voi opetella tunteiden säätelyä. Toisaalta opiskelijan on saatava tukea ja apua, jos hän tarvitsee. Avoimuutta, vastavuoroisuutta ja rohkaisevaa ilmapiiriä pidettiin tärkeimpinä.
Mielestäni kaikkien vastanneiden lähestymistavat ovat arvokkaita, ja niillä on merkitystä oppijoille ja ohjattaville. Erityisesti mieleeni jäi, miten he haluavat kannustaa opiskelijoita rohkeasti puhumaan huolista ja haasteista kaverille tai kääntymään ammattilaisen puoleen. Nämä vastaukset olivat tärkeitä minulle myös oman opiskelijaroolini näkökulmasta.
Opintojen ja ohjauksen saavutettavuutta edistetään hyvin konkreettisesti
Saako Oppia -hankkeessa olemme paljon pohtineet opintoihin ja ohjaukseen liittyvää saavutettavuutta “amebamaisena” ilmiönä. Se muotoutuu kokoajan ja sillä on monenlaisia ulottuvuuksia ja näkökulmia. Näitä ovat ainakin fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen, kognitiivinen ja tekninen sekä taloudellinen saavutettavuus.
Näiden edistäminen voi vaihdella omassa työssä, ja se on aina hyvin käytännönläheistä tekemistä. Ei siis tarvitse olla saavutettavuuden asiantuntija. Messuosallistujien vastauksista huomaakin, että omaan kohtaamis-, ohjaus- tai opetustyöhön voi napata näitä saavutettavuuden eri ulottuvuuksia eri hetkinä ja edistää niitä eri tavoin hyvin arkisilla teoilla palapelin tavoin. Sitä ei tule aina ehkä ajatelleeksikaan, että samalla itse asiassa tulee edistäneeksi laajemmin opintojen tai ohjauksen saavutettavuutta.
Kirjoittajat: hankkeen digikehittäjä Heidi Odell ja yhteisöpedagogiopiskelija Xuamei Yang
